Elle Lazarov

100 vuotta sisällissodasta.

Vuoden 1918 sodan olen aina sisäistänyt sisällissodaksi en vapaussodaksi. Ihmettelen miksi en ole aiemmin lukenut siitä yhtään kirjaa.

Kuulin Jari Järvelän haastattelun ja kiinnostuin hänen uudesta kirjastaan Kosken kahta puolta. Kuvaus sisällissodan ajasta hänen mummojensa muistoina Vammalasta jossa koski erotti valkoisten ja punaisten kannattajat.

Kirjan takalehti ilmoittaa, että kerrotaan 7 vuotiaan pojan kahdesta kesäpäivästä Vammalan mummoloissa vuonna 1977.  Todetaan, että tarinan kertoo mummoista, mutta on kuitenkin fiktiota.

Harmi, tämä minusta epärealistinen aikakakäsitys  häiritsi kirjan lukemista.  Mummot olivat sodan aikoihin noin 10 vuotiaita ja 1977 noin 89v. ja sisällisodan muistot niin pinnalla vielä.

Järvelä kuvaa pienen pojan mielikuvitusmailmaa ja hänen kuulemiaan sotatarinoita rinta rinnan. Hyvää kuvausta vähän yksinäisen lapsen uppoutumisesta vainajien seuraan. Hän kuvaa mummojaan, joista toinen on työläismummo ja toinen "hienomummo".  Mummot eivät ole jutelleet koskaan keskenään,  sisällissodan muistot vieläkin raastaa välejä.  Kunnes, pojan ylioppilajuhlissa he vihdoin kohtaavat. Tosi vanhoja mummoja silloin!

Kirjaan mahtuu kuvausta sisällissodan julmuuksista Vammalassa, melko raakojakin kuvauksia, puolueettomasti valkoisten ja punaisten kannalta.

Raakahan se sota oli. Näitä kuvauksia oli vaikea lukea, ajatus, että siinä olivat naapurit julmasti toisiaan vastaan, halvesintaa ja vihaa. Talvisotakuvaukset eivät aiheuta minulle samanlaisia tunnereaktioita kuin nämä 1918.

Kirjana Jari Järvelän Kosken kahta puolta oli melkoinen sekamelska, odotin jotain muuta.

Ps. Nyt minä punastun!  Sain kommenttina viestin että olen laskenut väärin mummojen iän.  Eivät mummot niin vanhoja olleetkaan.  Nyt ymmärrän tarinaa paremmin . Olen nolo.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Sota on aina sekamelskaa, miksi sisällisota tekisi poikkeuksen?
Sota on ja pysyy typeränä keinona mitellä voimia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vuoden 1918 kevään tapahtumissa oli kyse ulkomailta masinoidusta vallankaappauksesta, josta seurasi sisällissota. Ilman Leniniä ja bolshevikkihallintoa Venäjällä, ei Suomessa olisi juuri tuolloin mitään tapahtuneeseen verrattavaa kapinaa syntynyt. Poliittista vääntöä korkeintaan niistä torppari- y.m. kysymyksistä, joiden kohdalla muutokset oli jo "putkessa" ennen kapinaakin.

On selvää, että toistasataa vuotta kestänyt asema Venäjän valtakunnan osana olisi luontevasti jatkunut punaisten voittaessa, kun Venäjäkin oli siirtynyt bolshevikeille. Siinä mielessä "vapaussota" terminä puoltaa myös paikkaansa, semminkin kun siinä sodassa sodittiin osittain myös Venäjän maassa olleita joukkoja vastaan.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Terveisiä lenkiltä!
Kiitos kommentistasi. Olen samaa mieltä kanssasi. Tuskin meitä rauhallisia suomalaisia olisi saatu noin sotaisaan kiihkoon ilman bolsevikkien masinointia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Minulle tuo julma sota on aina vain vapaussota. Sodan loppu olisi vain pitänyt olla paljon armahtavampi.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #7

Olisi pitänyt olla.

Mutta ei voinut olla, vihanpito oli niin suurta. Enkeleitä ei oltu kummallakaan puolella.

Kukaan, eikä millään ukaaseilla olisi voinut estää henkilökohtaisia kostotoimia. Niitä ei voida hyväksyä, mutta paljolti kyllä ymmärtää. Tapahtui syyn ja seurauksen logiikka vääjäämättä ja pahimmillaan. Seuraus oli julma, syyt ovat Sinullakin Kaija varmasti tiedossa.

Syitä olivat mm.: Alfred Gordelinin murhaaminen, lukuisten valkoisten virkailijoiden murhaaminen, Suinulan murhatyö, Thomén arkkitehtiveljesten surmaaminen, panttivankien tappaminen, Mustialan maatalousoppilaiden silmitön ampuminen liikkuvassa junassa, Kouvolan "murhatehtaan" toiminta, Viipurin lääninvankilan tapahtumat, Vammalan kauppalan, osan Vesilahtea ja Sääksämäkeä tuhopoltot, talojen takavarikointiryöstely jne...Miksi ihmetellä, että ne kostettiin?

Valkoisten rankaisutoimet olivat ankaria, mutta kysehän oli ollut erittäin rangaistavasta valtio/maanpetoksellisesta toiminnasta. Olivatpa esitetyt motiivit kapinaan mitä tahansa.

Vallankumouksissa ja kapinoissa hävinneen osa on aina surkea. Ei se Suomessakaan 1918 muuta voinut olla. Ehkäpä paljon ohraisemmin olisi käynyt valkoisille punaisten voiton myötä.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Asiaa Juha!

Vuoden 1918-sota alkoi valkoisten vapaussotana ja muuttui kansalaissota/sisällissodaksi punaisten aloittaessa kapinansa.

Kapinoimaan tuskin olisi 1918 alettu ellei Venäjän bolshevikihallinto olisi voimakkaasti painostanut vasemmistoa kaappaamaan vallan Suomessa. Isä aurinkoinenkin kävi siihen agitoimassa. Bolshevikit lupasivat kaikenlaista apua asiassa.

Miksi annetaan ymmärtää, että kaikkinainen sisällissodan pahuus johtui valkoisten tekemisistä?! "Valkoista terroria" on jankutettu koko alkuvuosi. Eikö punaista terroria ollut jo vuoden 1917 puolella? Oli kyllä! Ja varsinkin punaisten häviön vimmassa suorittamaa kosolti.

Toki valkoiset tekivät sisällisssodan jälkeen anteeksiantamattomia tekoja. Niitä ei voida hyväksyä, mutta osin hyvinkin ymmärtää. Tapahtui paljolti syyn ja seurauksen logiikka. Sitä ei olisi voinut tapahtumasta estää, ei kukaan. Vihanpito oli sen verran suurta. Ei punaisten johtokaan saanut joukkojensa anarkiaa suitsituksi, vaikka jotenkin sitä yritti.

Miksi kapina?? Maltilliset sosialistijohtajat varoittivat, että siinä ei hyvin käy. Eikä käynyt! Kapina itsessään oli syynä valtaisiin uhreihin, suruun ja murheeseen. Sitä ei ollut tarve aloittaa. (Kts. linkki!)

Vallankumouksissa ja kapinoissa on hävinneen osa aina surkea. Ei se muuta voinut olla Suomessakaan. Punaisten voittaessa asia olisi ollut samoin. Verivirrat ehkäpä suuremmatkin.

http://perttirampanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251...

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Öö, oliko tuolla kirjoitusvirhe? Jos mummot olivat 1918 10-vuotiaita, silloin he olivat 1977 69-vuotiaita.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Kiitos kommentistasi. Laskuvirhe ja tosi moka. Taidan lukea kirjan uudestaan!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Harmi, tämä minusta epärealistinen aikakakäsitys häiritsi kirjan lukemista. Mummot olivat sodan aikoihin noin 10 vuotiaita ja 1977 noin 89v. ja sisällisodan muistot niin pinnalla vielä.

Mummot olivat vuonna 1977 joko 69 tai sitten sodan aikana he olivat olleet jo kolmekymppisiä.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Kiitos kommenteistanne.
Löysin Googlesta tutkimusta Lapin tilanteesta, jonka oli tehnyt Ulla Aatsinki.
Kyllä työläisten liikehtimiseen yleislakon aikaan ja sen jälkeen tuntui aiheutuneen nälästä. Parempia oloja Lapissa ainakin tavoiteltiin eikä bolsevikkivallankumousta, sen käsityksen sain
Liikuttavaa oli lukea, että etelän houhotukset tulivat meidän kulmille usein parinpäivän viiveellä.
Mannerheimin "päiväkäskyt" ulottuivat tietysti lopulta sinnekin ja punavankileiri oli kotikunnassanikin.
Enpä ollut sitä aiemmin kuullut. Ei minun lapsuudessani sisällissodasta puhuttu, kun ei edes talvi-ja jatkosodistakaan.
Kun itse on päässyt mummoikään tuntuu järkyttävältä miten lyhyt aika noista kauheuksista on.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ulla Aatsinki edustaa vasemmistoliittoa ja esittää asiat omien tulkintojensa ja korostustensa kautta.

Toki on totta, etteivät lakkoon ja kapinaan laajasti osallistuneet massat kaikkialla lainkaan aavistaneet mistä oli kyse siinä agendassa, jota heidät oli provosoitu noudattamaan.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Hei Juha tässä tapauksessa Ulla ei voinut korostaa ja tulkita omiaan.

Hän teki väitöskirjan 2009 aiheena Tukkiliikkeestä kommunismiin. Lapin työväenliikkeen radikalisoituminen ennen ja jälkeen1918. Eiköhän se ole tutkimusta ja faktaa.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Työläisten liikehtiminen johtui osin elintarvikepulasta, mutta jälkimmäistä oli maailmansodan riehuessa vähän kaikkialla. Ei Suomi voinut olla poikkeus. Satokausi oli ollut 1917 huono, eivätkä maatalouslakot puutetta varmasti parantaneet. Venäläissoltut kuluttivat, jopa ryöstellen, vähiä varastoja.

Viljantuonti loppui Venäjältä vallankumouksen vuoksi, muualta sitä, Ruotsia lukuunottamatta, sai huonosti. Viljaa oli itänaapurista ostettu suuri määrä ja maksettukin jo, mutta sitä ei toimitettu. Ei myöhemmin punaisillekaan kuin yksi junallinen.
Ei elintarvikepula ollut porvariston vika. Kyllä sitä koitettiin hallinnon toimin lievittää. Jotain talollisten viljapiilottelua eittämättä tapahtui.

Enemmän nälkää näkivät ne punaiset jotka pakenivat tai muuttivat Venäjälle sisällissodan jälkeen. Työläisten paratiisissa!?

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Kiitos kommentistasi. Joo, eihän se nälänhätä ihan yksistään porvariston vika, mutta se ero miten työväki näki nälkää porvareihin verrattuna oli todellinen. Yleensä työläisillä oli isot perheet. Ei ihme että siinä kapinamieli tuli.

Onkohan sitä tutkittu kuinka todellinen oli vallankumouksen uhka. Miten se punakaartilaisten rääsyporukka olisi edes vallankumousta pystynyt toteuttamaan.
Venäläisillä oli omassa maassaan kaaos, olisivatko he tulleet tänne vallankumousta tekemään.

Kovin mittavat olivat voittajien pudistusoperaatiot sisällissodan jälkeen. Liekö kerrassaan suhteettomat.

Täällä tuoksuu tuore leipä ja tuossa leipoessani ajattelin miten kotiperällä noihin aikoihin laitettiin jäkälää jauhon jatkoksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #13

Kommentti No.: 3:

"Tuskin meitä rauhallisia suomalaisia olisi saatu noin sotaisaan kiihkoon ilman bolsevikkien masinointia."

(Kirjoittanut Elle Marketta Lazarov.)

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov Vastaus kommenttiin #14

Huomenta, totta niin kirjoitin, mutta oikeimmin olisi ollut kirjoittaa.

Tuskin meitä raukallisia suomalaisia olisi saatu noin sotaisaan kiihkoon ilman ulkopuolista masinointia.

Siellä Saksassa nuoret jääkäripojat kiihkonsa oppivat ja valmistuivat sotimaan.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #15

Saksassa oppivat, kun ei Ruotsi ottanut opettaakseen, jääkäripojat "kiihkon" vapauttaa Suomi itsenäiseksi Venäjästä; sodan alettua lähinnä vallankumousta lietsovista, epäjärjestystä aiheuttavista, ryöstöjä ja murhatöitä tekevistä ja vähiä elintarvikevarastoja kuluttavista soltuista.

Kun punaiset rajun valheellisen agitoinnin pettäminä, sosialistisen paratiisin lupauksin, alkoivat kapinoimaan laillista hallintoa vastaan, joutuivat jääkärit joukkoineen punakaarteja vastaan. Ellei olisi alettu kapinoimaan olisi valkoisten vapaussota, ei edes kunnon sota, jäänyt vähäuhriseksi.

Kapinaan suurimmat syylliset olivat: Venäjän bolshevikkijohto, SDP puolueena ja sen kapinaa lietsonut lehdistö, radikaali punakaartilaisjohto ja herrassosialistit.

Ilman kapinaa ei saksalaisjoukkojakaan olisi täällä tarvittu.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #16

Jääkäreiden osuus sodassahan alkoi vasta kapinan jälkeen, joten se oli reaktiivista ei aloitteellista. Oli onni, että maahan saapui sotilaskoulutuksen saaneita aseellisia joukkoja.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #18

"Jääkäreiden osuus sodassa alkoi vasta kapinan jälkeen." Ihanko totta Juha?! Tarkoititko kapinan alkamisen jälkeen?

Jääkäreitä oli tosin kymmeniä erilaisissa tehtävissä jo vuoden 1917 puolella. Venäläisten aseistariisumista johtivat tammikuussa 1918 monet jääkärit. Pääjoukko saapui 25.2.1918. Sotaa oli jäljellä vielä yli 2kk.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #19

Tarkoitin kapinan alkamisen jälkeen. Ja nimenomaan sitä pääjoukkoa, joka ratkaisi tilanteen.

Siis tarkoitus oli sanoa, ettei "sisällissota" johtunut siitä, että Saksassa oli koulutettu "aggressiivisia" jääkäreitä.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset